Ja nyt vähän omista oloistani. Juttelin pikku-Een isän kanssa hieman asioista eilen, jotka vähän hiersi välejämme. Nyt olo on vähän rentoutuneempi jälleen kun asioista puhuttiin. En ole millään muotoa katkera vaan olen yrittänyt pitää Een asioista huolta ja asettanut Een edun edelle. Se, että toinen syyllistää minua asioista tuntuu aina pahalta ja sitten tilanne kärjistyy kun asioista ei puhuta. Olen aika tyytyväinen kun jotkin asiat selvisi, ja voimme ehkä nyt jatkossa puhua asioista avoimemmin ilman syyllistämisiä. Näistä asioista en tule täällä blogissa tarkemmin puhumaan, muuta kuin yleisellä tasolla, että on käsittelemättömiä asioita selvästikin. Omalta osaltani ero ja kaikki oli käsitelty hyvin pian eron jälkeen ja kesti kauan aikaa osata elää yksin ja nauttia siitä.
Ja hei, kesä tulee selvästi. Ensimmäiset pisamat naamallani kertovat sen! Avattiin Een kanssa pyöräilykausikin (siis poika pääsi fillaroimaan) ja näyttäisi siltä, että kun pyöräily sujuu pieneltä niin pääsen minäkin enemmän juoksemaan tuon perässä. Aivan ihanaa. Kevät on sitä aikaa kun uusia muutoksia tehdään itse kunkin elämässä, ajattelee asioista toisin ja ehkä on jossain määrin kevättä rinnassakin. ;)
Mikähän möykky tuossa vatsanseudulla mukamas on? :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti