Aloitin vuoden alussa ns. kroppaprojektin, jota pidän jatkuvasti pystyssä. En onnistu samanlaisiin suorituksiin kuten Bobby Jean tahi Jennie tällaisessa ruuhkaisessa elämäntilanteessa, mutta erityisesti nämä ihmiset inspiroivat minua ihan älyttömän paljon.
Ja miten tämä projektini on edistynyt? Lähdetään vuodesta 2010, jolloin lapseni syntyi toukokuussa. Kesäkuun lopulla paino junnasi junnaamistaan, eikä mitään tapahtunut. Raskauskilot oli mennyt, mutta entäs ne muut kilot. Ne jäi ja tiukasti, katsoin itseäni peilistä valtavaa itseinhoa kasvatellessa ja lopulta kyllästyin. Tein The Päätöksen. Tiesin, että itse olin itselleni hankkinut nämä kaikki kiloni, söin ihan mitä vaan, miten vain, välittämättä siitä mitä suuhuni meni. Tämä syöminen oli itseasiassa salakavalasti alkanut ollessani 17-vuotias. En liikkunut, ruokaa meni enemmän kuin laki salli. Tunnesyöminen on pahinta mitä voi olla. En osannut missään vaiheessa lopettaa vaan söin lisää peittääkseni pahan oloni ja tätä jatkui vaihtelevasti tuonne vuoteen 2010 ja kiloja kertyi 20 ja risat.
Lähtöpainoni oli 84kg kieppeillä. Ihan raskauden alkuvaiheessa neuvolakortin mukaan painoin 77kg, raskauden loppuvaiheessa, hyi hitto, että hävettää sanoakin... 92kg! Olin valas. Olin lapsen syntymän jälkeen norsu. Eikä asiaa auttanut silloinen elämänkumppani, joka piti negatiivisesta arvostelusta. Ensimmäisen vuoden aikana keräsin jaksamisia ja voimia, tehdäkseni asialle jotain. Kiloja lähti muutama ja sitten lähti mies ennen kuin lapsi täytti vuoden, jolloin yksinkertaisesti riitti. Muutos kroppaani on tapahduttava nyt kun on tilaisuus. Jääkaappi meni täysin uuteen uskoon sisällöltään (ja edelleen jatkaa muuttumistaan), lisäsin liikuntaa.
2012 alkuvuodesta innostuin kuntosalista, uimisesta ja sen myötä juoksemisesta. Huomasin, että liikunta on paras vastapaino tällaisen arjen pyöritykselle. Opiskelut painoi päälle, samoin työt, pitkä huoltajuuskiista ja lapsi uhmaikineen kaikkineen. 30.4.2012 otin uuden painonhallintakauden päälle motivoimaan itseäni. Paino oli tuolloin 67,6kg. Nyt se pyörii 61-62kg kieppeillä, eli hyvin menee. Jos puhutaan vaatekoosta niin isoimmat vaatekoot (raskautta lukuunottamatta) oli kokoa 44, tällä hetkellä isoimmat on 40, pienimmät 38. Ja ostin mä neuleen vähän aikaa sitten koossa S! Täähän motivoi. :)
Ihanteellista olisi saada paino alkamaan aluksi vitosella ja katsoa sitten mihin siitä mennään. Vatsallani lepää vielä pelastusrengas, ei kovin iso, mut ei mikään ihan pienikään. Peittyy kivasti vaatteilla, onneksi. Olen ihan tyytyväinen tähänkin, mutta parantamisen varaa on.
Alla on pientä vihjettä missä mitoissa mentiin paaaaljon ennen raskautta ja oikealla on kuva, joka on otettu ihan hiljattain. Ei mistään parhaimmasta päästä nämä kuvat, mutta näillä mennään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti