Haaste nro 1

Elämä on ollut aika myllytystä ajoittain tässä viime aikoina. Pientä alamäkeä itseni kanssa, taistelua ja arjen pyöritystä. Ja syöminen on taas mennyt retuperälle. Nimittäin leipä tuli kylään pari kuukautta sitten ja jäi. Leipä on ollut mulle aina vihollinen, lihottavaa tavaraa siinä vaiheessa kun sitä syö koko ajan. En oikein osaa leivänsyöntiä pitää kohtuudella, joten tässä tapauksessa se on joko kaikki tai ei ollenkaan. Heitän itselleni siis huomisesta alkaen haasteen numero 1:

Ei leipää, viikkoon. Katsotaan mihin siitä se sitten lähtee, mutta täyskielto leivälle 7 vuorokauden ajan. Ehkä taas muistan miten hyvä olo oli kun leipää ei yksinkertaisesti syönyt, eikä vatsa turvottanut, kilotkin pysyi poissa. Kuituja saa muista asioista, kuten mysleistä, joita tykkään tunkea maustamattoman (tai maustetun) jugurtin sekaan ja smoottieihin.

Välillä kannattaa haastaa itsensä erilaisiin asioihin. Näin saadaan lisäenergiaa ja motivaatiota.

Täältä.

Kotitreeni

Nyt kun päästiin oikein multivitutuksen (anteeksi ruma sana) huipennukseen, kaivoin Bodyrock.tv:n sivuilta seuraavan videon esille:

Tämän pohjalta sovelsin tämäniltaisen treenini. Tulen tekemään tätä toivottavasti useamminkin kuin tämän yhden ainoan kerran, jotta näkisin miten kuntoni lähtisi kehittymään. Pääsen sitten tutkailemaan seuraavia videoita, ovat meinaa aika inspiroivia ja motivoivia treenivideoita. Inhottavinta on ehkä katsella noita upeita kroppia kun itsellä taas on tällainen kroppa kuin mitä on, kateus kieltämättä nostaa päätään vaihvikkaan.

1. Burbee x 10

2. Kahvakuulakiertoa x 10 (videossa sandbag, jota en omista)

3. Kyykkäyksiä (sivulle-taakse, jalanvaihto, toisto) x 10

4. Karhukävely eteen - neljä hyppyä sivuille - karhukävely taakse x 10

Ja nämä kaikki kolmesti. Armotta. Puolen minuutin taukoja joka liikkeen jälkeen, kiertojen välissä max 1,5min tauko. Hengästyttää pirusti kun kunto on huono, lihakset menee hapoille jo ekan kierron jälkeen. Ja ai kun kroppa tykkäsi.

Se tunne...

...kun tekee mieli kampittaa joka ikinen viaton ohikulkija tai tönäistä polkupyöräilijöitä kumoon. Tunne, kun sisällä kuohuaa, eikä saa itse purettua sitä millään tavoin. Tunne, kun suututtaa ja suututtaa vielä enemmän kun väsyttää.

Täältä.

Laryngiittia

Me jouduttiin toissayönä voimakkaan laryngiitti-kohtauksen takia päivystykseen Hyvinkäälle. Odoteltiin spiralle pääsyä reilu puoli tuntia yhdeltä yöllä, jota ennen jouduttiin jonottamaan vuoronumeron kanssa ilmoittautumista vartin. Spira auttoi, lääkärin kautta kotiin takaisin. Ehdittiin nukkua kolmisen tuntia kun kohtaus uusiutui vielä rajumpana. Päivystykseen takaisin, josta päästiin suoraan spiralle kun E oksensi kovan hengenahdistuksen vuoksi sairaalan päivystyksen aulaan. Kello oli tällöin vähän päälle kuusi.

Seitsemältä otettiin uusi spira, koska haukkuva hengitys jatkui, lääkäri kävi vilkaisemassa (tässä vaiheessa mulla katosi täysin ajantaju, en tiennyt enää kellonaikoja), määräsi uudestaan spiraa ja kortisoonia suun kautta. Kortisoonin jälkeen E nukahti 20 minuutiksi ja

 saatiin jo lähtölupa kun tilanne oli rauhottunut. Eikä mennyt taaskaan kauaa kun taas ahdisti henkeä ja haukkuminen alkoi uudestaan. Päivystyksessä istuttiin, ravattiin välillä spiralla kahdesti ja lääkärillä johonkin yhteen, jolloin meidät otettiin osastolle. Iltaa kohden sai vielä kahdesti spiraa, kuume nousi 38 asteeseen ja panadolia annettiin. Tilanne alkoi vähän parantua ja yökin osastolla meni hyvin rauhallisesti.

Aamulla otettiin labrat, lääkäriä odoteltiin vähän vaille 11 asti. Korvat, kurkun katsoi, olivat hyvät ja keuhkot kuunteli ja sydämen. Sydämestä kuului poikkeavia ääniä, josta lääkäri huolestuneena sanoi, että poikkeavia ääniä, otetaan ekg kaiken varalta, pääsette sitten kotiin. Ekg:ssä ei näkynyt kuitenkaan mitään, kaikki oli hyvin. Astmalääkkeiden resepti uusittiin ja nyt mennään kaksi viikkoa flixo+vento-kombolla, jonka jälkeen jatketaan ventolla pari viikkoa.

Pojan isä kävi eilen osastolle päästyämme katsomassa poikaa. Ei ollut tuntiakaan kun piti lähteä toisaalle kun kaverinsa oli tulossa kylään ja muuta tekemistä olisi. Tuntui ikävältä pojan kannalta, että näin kävi ja olin muutenkin niin umpiväsynyt, etten osannut sanoa siihen mitään muuta kuin, että kiva kun kävit.

Laryngiitti on suomeksi kurkunpääntulehdus. Tulehduksen aiheuttavat virukset (parainfluenssavirus, rs-virus, rinovirus, enterovirukset). Sitä esiintyy varsinkin loppusyksystä ja talvella pienimuotoisina epidemioina. Oireina on tyypillisesti äänen käheys tai peräti äänen katoaminen, joka johtuu äänihuulten tulehtumisesta ja turpoamisesta. Muita oireina on kumea ja kuiva yskä, jota kuvaillaan sanoilla haukkuva tai hyljemäinen, hengityksen rohina, josta seuraa usein hengityksen vaikeutuminen. Kaikilla lapsilla ei tätä esiinny, mutta tämä on tärkein oireista, jonka takia tulee lähteä lääkäriin.  Henkitorven yläosassa on turvotusta ja ilmanvirtaus on huono erityisesti sisäänhengityksessä. Toinen taudinmuoto on äkillisesti kehittyvä kurkunpääntulehdus, jolloin oireet ilmaantuvat nopeasti ja usein yöaikaan. Tätä muotoa esiintyy erityisesti pienillä pojilla ja ongelma saattaa toistua useamman kerran lapsuudessa. 

Itsehoitona voidaan antaa kylpyhuoneessa haaleaa vesihöyryä, viileää ulkoilmaa (lapsi tilapäisesti parvekkeelle) ja sängynpäädyn kohottamista. Lähde

Kevättalvella todettiin Eellä infektioastma puolitoista vuotta kestäneen jaksoittaisesti pahenevien yskimisien takia ja tämä laryngiitti, joka tuli ensimmäistä kertaa kylään, säikäytti äidin pahimman kerran. Rankka on ollut viikonloppu ja nyt lepäillään kolmisen päivää rauhassa. Tilanne on onneksi nyt todella hyvä, virtaa on lapsella taas enemmän kuin laki sallii.

Motivaatiojuttuja

Viime aikoina olen eri blogeista lukenut motivaation puutteesta. Hyvin ajankohtaista täälläkin, johtuisiko tästä vuodenajasta vai mistä ihmeestä kun tuntuu monilla olevan samaan aikaan kauhea motivaatiopuute. Tällaisina aikoina tulisi miettiä, mikä on saanut aiemmin itseni liikkeelle, motivoitumaan omasta kehostani. No tietenkin se n. 20 kilon painonpudotus!

Mutta... hei, mä en jaksa tänään. Ja tästä lähtee se kierre. En jaksa huomennakaan. Ohoi! Motivaatio, mä tartten sua! Tällä viikolla oon ollut erityisen väsynyt, tekisi mieli nukkua välillä vuorokauden ympäri. Töissä on tullut oltua ja touhut E:n kanssa on ollut välillä hurjan menevää. Ulkoilemaan ei olla kumpikaan jaksettu oikein koko viikkona, kun ollaan oltu viiden herätyksistä hyvin väsyneitä.

Mutta... Mä lupaan, että viikonloppuna tehään jotain. Ulkoillaan, käydään vaunulenkillä vähintään. Ja kävin mä keskiviikko-aamuna salilla, mutta siitä ei tullut mitään. Puoli tuntia ehdin polkea kuntopyörällä ja soudella soutulaitteessa kunnes alkoi vippaamaan ja tulemaan paha olo. Olin syönyt ennen salia, mutta ilmeisesti syömiset on taas pielessä, joten tehtävä tilannearvio syömistenkin suhteen. Ja kotonahan on mahdollista urheilla mm. kahvakuulien ja pilatesrullan avulla, mutta miksen mä sitten mitään tee?

Yhteistyöhaluton kone on huonon kuvanlaadun takana. Mun kopiraitit.

Salikuulumisia!

Kävin toissapäivänä salilla kun pitkästä aikaa koitti hyvä tilaisuus. Käytin sen hetken ja karkasin salille. Kokeilin tehtyä ohjelmaa ja lähdin tietysti tapani mukaan hieman sooloilemaan, mutta ohjelman mukainen salitreeni tuli vedettyä. Pieniä poikkeuksia lukuunottamatta. ;)

Poljin kuntopyörällä 10 minuutin ajan rivakasti, levelillä 4, ja n. 26,5km/h vauhdilla. Ihan hyvä, hikikin ehti puskea siinä pintaan. Soutulaitteella 5 minuuttia reippaasti ja aloin painelee tämän jälkeen laitteen nappuloita ja löysin sieltä kalapelin! Ei muuta kuin 4 minuutin kalapelin veto. :'D Oli ihan pakko kokeilla. Siinä olikin sitten nää alkulämmittelyt.

Vatsoja ja selkiä 3 x 20, paitsi selässä sarja 20, 20, 15. Kiva fiilis tähän asti. Ohjelman mukaisesti edetään kalapelistä huolimatta. Sitten vipareita. Valkkasin kolmen kilon painot molempiin käsiini ja asetuin penkille tekemään niitä. Viparit eteen ja loppuvaihees otti niin koville kun alkoivat olkapäät ja kyynärpäät natisee. Selvästi menee jokin pieleen. Tää tuumataan uudestaan. 3 x 12 näitä kuitenkin. Jäin sitten vielä tähän penkin viereen ja päätin tehdä bulgarialaisia kyykkyjä, ilman lisäpainoja (kuvassa käsipainot ja joillakin on käytössä käsipainojen lisäksi jalkapainot). Vasemmalla alko jo vähän tutista ja tasapaino heittää 10 toiston jälkeen. Kuitenkin kyykättiin joka toisto loppuun asti. Sinnillä! Toinen kyykkäys oli perusaskelkyykkyä vuorotellen maton yli 20x ja kolmas oli toinen puoli 20 toistoo kerrallaan. Kyllä on nää kyykyt tuntunut jaloissa ja pakaroissa pari päivää ja huomenna pitäisi mukamas taas mennä vetää uutta salikierrosta samalla ohjelmalla töiden jälkeen. ;)

Kuvat haettu googlesta

Näiden kyykkyjen välissä tein vipareita seisten sivuille, mikä meni mukavasti, ilman olkapäiden natinoita 3kg painojen kanssa. Vartalonkiertoa kepillä 3 x 40, tuntu vähän tyhjältä, mutta loppuvaiheessa alkoi tuntumaan kylkilihaksissa. Jotain hyötyäkin? Lopuksi kun olin niin hyvässä vauhdissa ja jalat kipeinä kyykkäyksissä niin menin juoksemaan matolle 7 minuutin ajaksi n. 8km/h vauhdilla ja tämän jälkeen rauhallista venyttelyä.

Ja nyt kohti iltavuoroa ja huomenna aamuvuoroon. Äkkiäpäs on tämäkin viikko rientänyt. :) Oikein kivaa viikonlopun alkua kaikille!

Rakas joulupukki...

Tänä vuonna olen ollut erityisen kiltti, ahkera ja vaikka mitä, saanhan minä muun muassa nämä? Saanhan? :)

Niin... Nyt on vasta loskakuu ja mä oon näin paljon etuajassa. Ai mitenniin odotan joulua?

BMI-asiaa

Kirjoitan BMI:stä ja rasvaprosenteista vähän kun tuli tuossa hetki sitten pientä jutustelua ystävän kanssa siitä, että pitäisikö tuijotella BMI:tä vai ei. Olen sitä mieltä, että ehdottomasti ei.

BMI (=painoindeksi) ei kerro koko totuutta. Se voi antaa suuntaa, mutta se ei kerro totuutta. Se voi jopa vääristää ihmisen omaa kehontuntemusta. Painoindeksini tällä hetkellä on 22,9 ja mitä se kertoo? Kuntoilu.infon mukaan heilun normaalipainon ylärajoilla (normaali on 18,5-25). BMI toimii siis silloin kun puhutaan laajoista tilastoista, mutta sitä ei kannata käyttää oman painonsa arvioimiseen. Mun kropassa on ylimääräistä läskiä, mä olen siitä tietoinen, koska se näkyy peilissä. En siis tee painoindeksillä yhtään mitään, koska nää ylimääräiset läskit kertoo, että en ole ns. normaalipainoinen.

Ennemmin tulisi katsoa sitä rasvaprosenttia ja sitä, mistä keho koostuu. Nesteistä, lihaksista, luista, rasvoista... Kehonkoostumusmittauksia pääsee tekemään kuntosaleilla tai esim. tulevilla Terveysmessuilla. Noilla mittauksilla pääsee paremmin kärryille omasta kehostasi, rasvan osuus muihin osuuksiin verrattuna. Kuntoilu.infon sivuilla onkin hienosti selitetty miesten ja naisten rasvaprosenttitaulukoilla, kuinka paljon rasvaprosentteja tulee olla esim. "normaalipainoisella".

Hyviä mittareita on myös ilmanmuuta peili, oma terveydentila ja kunnon kohoaminen. :)