Näillä ruuilla lähtee läski?

Selailin netin ihmeellistä maailmaa näin illan ratoksi ja törmäsin siihen tuttuun Jutan iltasanomien artikkeliin, jossa hän listasi ruokia, joilla lähtee läski.

1. Kaurapuuro - pitänee lisätä kaurapuuroa joka päiväiseen ruokavalioon. Syön tätä yleensä töissä aamuissa, mutta useimmiten alkaa olla enemmän raejuusto+ananas/rahka+marjat -settiä, mutta jos sitä opettelisi kotona syömään kaurapuuroa?

2. Kananmuna - joo, keitetystä kananmunasta tykkään! Googlailin enemmän noita rajoitteita, koska joskus on mietityttänyt, kuinka paljon kananmunaa saa syödä ilman, että se alkaa olla haitallista kolestorin takia: niin paljon kuin terveys sen sallii. Okei, oon perusterve, enkä usko, että mun kolesteroliarvot on huonot, pitäiskö ympätä tämäkin lähes jokapäiväiseen valioon?

3. Kalat ja äyriäiset - no mutku kala maksaa kauheasti, varsinkin tuore josta pidän. Ehkä pitäisi satsata pariin kertaan viikossa niin vois olla enemmän kuin jees? Ainakin kalassa on hyvät rasvahappokoostumus.

4. Chili - ei selvinnyt kelpaako chili jauheena? Uskoisin, että kelpaa, koska chiliähän se on. Tuoretta chiliä voisi lisätä jonkin verran ns. märkiin salaatteihin (ja tähän voisin palata vielä jossain vaiheessa).

5. Kasvikset - puoli kiloa päivässä kuuluu määräys. Tänään tuli myös uusin Fit postiluukusta jossa oli fitnessurheilijan ruokavaliosta: reilu kilo päivässä! Huomaan toisinaan, että kasvisten osuus on häviävän vähän omassa ruokavaliossa, eli lisätään niitäkin ronskilla kädellä. Peruna ei lasketa kasvikseksi!

6. Palkokasvit - kesäisin herneet on hyviä. Papuja voisi silloin tällöin laittaa ruokaan. En ole oppinut kuitenkaan palkokasvien ystäväksi. Paitsi jos ne on pannulla pyöräytettyä taikka isäni valmistamia.

7. Marjat - rahkan ohella on tullut syötyä mustikoita ja puolukoita pakastimesta. Kohta pitää kaupan pakastearkkujakin syynätä kun omat loppuu. Ovat myös antioksidanttipitoisia, mistä pidän.

8. Vähärasvainen liha - kana, kalkkuna, muu vähärasvainen liha (yleensä vaalea liha) hyvin paistettuna ja maustettuna on mmmm. Punaista lihaa tulee vähän harvemmin syödä ja sekin pitäisi olla mureaa ja pihviä mieluiten.

9. Vähärasvaiset maitotuotteet - rasvatonta maitoa löytyy kaapista, juusto ei saa olla vähärasvaista, muuten menettää jo makuaan, mut juustoa vähän syödäänkin kotona, joten siihen saa panostaa. Rahkat ja raejuustot on aina vähärasvaisia, samoin jugurtit.

10. Pähkinät - jooooo!! *rouskutirouskuti* Liikaa ei kuitenkaan kannata syödä korkeiden (hyvien) rasva-arvojen takia, mutta kuitenkin! Joku jossain sanoi, että kourallinen päivässä on hyvä määrä. Ostinkin juuri tänään pojan kanssa pähkinämixiä. Nami.

11. Kahvi ja tee - kahviaddikti kun olen, ei ole päivää, jona en ole juonut vähempää kuin kolmea kupillista kahvia ja silloin kun viluttaa niin lipitän teetä hunajan kera.

Vapaapäivän jumitus

Tänään on taas yhden päivän vapaat käytettävissä. Suht pitkiä työputkia ja eilen tein 13h työvuoron jälleen kerran. Sitä herää ihmettelemään vapaaseen aamuun, että mitähän sitä tänään. Flunssaa pukkaa, ranne on kipeä (jännetupentulehdus todennäköisesti) ja kauhea jumitus.

Aurinko paistaa, joten suunnataan pojun kanssa kävelylenkille tässä aamupäivällä (kunhan pikku-E lopulta saa syötyä aamupalansa). Tuo saa ottaa pyörän alleen ja minä sitten reippailen siinä vieressä. Samalla käydään hakemassa luumuja kotitaloni pihalta.

Sääkin on selkeästi syksyinen. Lämpötilat tulee olemaan varmaan vielä pitkään korkeimmillaan 20 kieppeillä, mutta aamut on selvästi viileämpiä ja se on musta tosi kivaa. Aamulla kun lähtee töihin niin saa hetken hengittää raikasta syysilmaa ja syksy todellakin tuoksuu. ♥

Aurinkoista keskiviikkoa!

Mieleen palauttelua vol. 1

Lueskelin blogeja tässä aamun ajankuluksi ja aika moni blogi muistutti siitä, mitä itse olinkaan tekemässä. Joskus tuntuu siltä, että pakotan itseni tavoittelemaan "täydellisyyttä" ja luovutan helposti kun en saakkaa haluamaani tavoiteltua viikossa tai kahdessa.

Tämän vuoden alussa oli todella tehokasta liikkumista, nautin siitä, mutta miksi sitten lopetin yhtäkkiä kaiken. Tekosyiden varjolla vieläpä. Tärkeintä on se, että tiedostan sen, että olen käyttänyt tekosyitä, ettei tarttisi kahvakuulailla, juosta yms. Juoksemiseen sanon vielä sen, että juoksemaan en ole nyt koko kesänä juuri ehtinyt kun on tuo lapsi ollut eikä iltaisin kohtuulliseen aikaan hoitajaa saatavilla. Ihan oikea syy siis. Pyöräily ei lapsella vieläkään luonnistu. Kovat kitinät heti alkumetreillä eikä poljeta juuri ollenkaan. Päästään siis sata metriä tunnissa eteenpäin ja tuo sata metriä sisältää huutoa, narinaa, itkua, pyörän potkimista. Ja oikeasti, Pikku-E osaa kyllä pyöräillä, on vain tahdosta ja viitsimisestä kiinni. Ai mitenniin tässä oli kiukkuinen sävy? ;)

Nyt kun on pikkuhiljaa ruvettu tiedostamaan se, että olen käyttänyt tekosyitä enimmäkseen koko kesän ajan, ettei tarvitsisi liikkua niin voisi ruveta vaihtamaan asennetta. Huomenna kun menen iltavuoroon, otan pyörän alleni ja kuskaan pojan sillä päiväkotiin. Olen asennoitunut siihen, että vain ja ainoastaan aamuvuoroissa pyöräilen työmatkat pojan kanssa, mutta kuulostaako tämäkin nyt tekosyyltä? Entä jos ottaisi pyörän alleen myös iltavuoroissa? Ja autoilisi vain jos on ihan pakko (kovat sateet, lumet talvella ym.)? Pakotanko itseni liikkumaan väkisin tällä periaatteella taas? Ehkä. Entä jos ajattelisin näin: ota pyörä alle silloin kun siltä tuntuu? Let's try.

Entäs kotijumppailu? Tykkään heilutella kahvakuulaa, tehdä erilaisia lihastreenejä. Muuton myötä telkkari ja sohva voitti, samoin mukamas muut kiireet (festarit, tuplavuorot jne.). Mihin mun keho unohtui?

Laiskuus on ottanut musta selvästi otteen. Myös sosiaalisessa elämässä. En viitsi, en jaksa. Tän perusteella useimmat voisi kuvitella mun olevan masentunut, mutta en kyllä ole. Olen vain turhautunut itseeni. Tuntuu siltä, että hakkaan päätäni seinään aina vaan uudelleen ja uudelleen, saavuttamatta sillä kuitenkaan mitään.

...ja mä alan erakoitumaan! :O